Miten kitka ja lämpö haittaavat myllytystä
Yleinen urbaanilegenda autonhoidossa on, että korkea lämpötila myllytettävällä maalipinnalla olisi paitsi merkki tehokkaasta hionnasta, jopa edellytys tehokkaalle naarmunpoistolle.
Tämä käsitys perustuu todennäköisimmin hiontateholtaan (ainakin vielä) ylivoimaisten suoravetoisten kiillotuskoneiden taipumukseen kuumentaa pintaa DA-koneita nopeammin. Perinteinen rotary-kone tuottaa enemmän kitkaa ja nostaa lämpötilaa pinnalla nopeammin.
Mutta korkea lämpötila ei missään nimessä ole edellytys tehokkaalle hionnalle. Itse asiassa päinvastoin – korkeaksi nousevalla lämpötilalla ei saavuteta etua tehossa, mutta sillä voidaan aiheuttaa vahinkoa niin työkaluille kuin ajoneuvollekin.
Tässä artikkelissa kerromme viisi tapaa, joilla korkea lämpötila maalilla voi olla haitaksi myllytettäessä, ja miksi hiontatekniikkaa kannattaakin soveltaa niin, ettei lämpö pääse nousemaan liikaa.
Numero 1: Korkea lämpö kuivattaa hionta-aineen ennenaikaisesti
Korkeassa lämpötilassa hionta- tai kiillotusaineessa oleva neste haihtuu nopeammin. Kuiva aina vaikeuttaa myllytystä usealla tavalla.
Kuiva hionta-aine ei hio tehokkaasti. Lisäksi se pölyyntyy nopeammin. Etenkin rotary-konetta käytettäessä siivoaminen myllytyksen jälkeen on todennäköisesti työläämpää. Myös pyörrejälkien syntyminen hiottaessa on todennäköisempää.
Kaiken kaikkiaan myllytys on hitaampaa ja työläämpää.
Numero 2: Lämpötila pehmentää vaahtomuovilaikkaa.
Erityisesti vaahtomuovilaikalla myllytettäessä laikan suoritusteho kärsii korkeissa lämpötiloissa.
Kuuma vaahtomuovilaikka pehmenee ja menettää rakenteellista vakauttaan. Pehmeä laikka ei siirrä tehokkaasti momenttia kiillotuskoneesta pinnalle.
Tämä aiheuttaa herkästi noidankehän, jossa korkea lämpötila vähentää laikan hiontatehoa, saaden käyttäjän painamaan konetta kovempaa pintaa vasten. Suurempi paine nostaa lämpöä entisestään.
Tällainen myllytys on paitsi hidasta ja tehotonta, se myös kuluttaa työkaluja tarpeettoman nopeasti.
Numero 3: Laikka ja taustatuki kuluvat nopeasti
Kuten kohdassa 2 mainittiin, lämpötila voi kuluttaa työkaluja. Etenkin vaahtomuovilaikka on altis korkeiden lämpötilojen aiheuttalli vaurioille, mutta myös taustatuki voi kärsiä vahinkoa.
Lämpötila vaikuttaa paitsi vaahtomuovin rakenteeseen, myös liimaan, joka pitää velcro-pintaa kiinni laikassa, pehmentäen sen pilalle. Sama tapahtuu myös taustatuelle. Laikka ei enää pysy kiinni taustatuessa, tai vaahtomuovimateriaali repeytyy käyttökelvottomaksi ennen aikojaan.
Numero 4: Maalipinnan vahingoittuminen
Myös maalipinta on altis vaurioille korkeissa lämpötiloissa. Lämpötilan ei tarvitse nousta merkittävästi, vaan usein kriittisempää on lämpötilan nousun jatkuminen pitkän aikaa.
Etenkin vanhat maalit ja pehmeät maalatut pinnat, kuten muovipuskurit, ovat alttiita lämpötilan aiheuttamille rakenteellisille vaurioille. Mutta pinta kuin pinta voi liiaksi kuumetessaan mennä pysyvästi pilalle ja pahimmillaan edellyttää uutta maalia.
Numero 5: Maalin lämpölaajeneminen
Ehkä vähimmälle huomiolle on jäänyt maalin lämpölaajeneminen, joka voi vaikeuttaa pinnan kunnon ja myllytystarpeen havainnointia työn aikana.
Normaalissa lämpötilassa maalissa olevat naarmut ja epätasaisuudet on helppo havaita joko taskulampulla tai jopa paljaalla silmällä.
Lämpötilan noustessa hiottaessa lämpölaajeneminen johtaa siihen, että maalipinta turpoaa. Kun pinta laajenee ja vääristyy, se myös tasoittuu. Naarmut eivät ole enää nähtävissä paljaalla silmällä, eikä niitä voi tehokkaasti hioa.
Pinta näyttää jo täysin sileältä ja virheettömältä – kunnes se jäähtyy. Maalin viilentyessä normaaliin lämpötilaansa, laajetessa kadonneet naarmut tulevat taas näkyville.
Myllytyksellä ei ole saavutettu mitään, ja työ pitää aloittaa alusta – tai pahimmillaan tyytymätön asiakas vie autonsa toisen fiksarin kiillotettavaksi.