Musta ja tumman auton myllytys - kun wax on - wax off ei riitä
Julkaistu alunperin V8-lehdessä.
Kiiltävä musta auto on aina näyttävä ja arvokas, oli se edustus-, elokuva-, hautaustoimisto- tai arkikäytössä. Musta auton maalipinta asettaa käyttäjille omat vaateensa, koska se heijastaa hyvin hoidettuna valoa todella hyvin, tai huonosti hoidettuna todella heikosti.
Yleensä jokainen haluaisi pitää mustan auton sen alkuperäisessä loisteessa, sellaisena kuin se oli autoliikkeestä ostettuna. Harvoin tässä onnistutaan, koska väärillä menetelmillä pestessä maalipintaan tulee hiuksen hienoja naarmuja. Nämä pienen pienet naarmut heikentävät kiiltoa, koska ne estävät valon taittumisen suoraan maalipinnasta. Sillä kiiltohan on optinen ominaisuus, eli valon heijastuminen pinnasta. Mitä tasaisempi auton pinta on, sitä paremmin se kiiltää.
Kiillon palauttaminen
Miten sitten saisi alkuperäisen kiillon takaisin? Menetelmät ovat kehittyneet sitten 80-luvun, jolloin itse käsittelin ensimmäisen mustan auton koneellisesti kiinteästi 1500 rpm kiertävällä Mansonilla ja ammoniakkitahnalla, joka pölysi kuin leipurin jauhotiinu. Tänä päivänä on olemassa paljon enemmän ja miellyttävämpiä vaihtoehtoja. Helpoin tapa on viedä auto ammattilaispesulaan ja tilata maalipinnan käsittely.
Näitä käsittelyjä taas on todella monenlaisia. Helpoin on levittää pinnalle paksu vaha, joka täyttää pienet naarmu. Toinen vaihtoehto on kiillottaa maalipinta kevyesti vahoja sisältävällä kiillotusaineella. Tämä käsittely poistaa osan pienistä naarmuista ja piilottaa loput vahalla. Kolmas vaihtoehto on käyttää hionta-ainetta, eli hioa maalipinnan naarmut pois, ja sen jälkeen vahata pinta. Kaikkien kolmen käsittelyn ongelma on niiden väliaikaisuus. Naarmut ja pyörrejäljet ilmestyvät takaisin muutaman pesun jälkeen.
Kun todella halutaan tehdä maalipinnasta uuden veroinen, niin vaihtoehtona on vain hionta, kiillotus ja suojaus.
Olemme keränneet tähän tarvittavat laitteet, välineet ja tuotteet, joilla saat mahdollisimman helposti musta maalipinnan alkuperäistä parempaan loistoon. Kemikaaleiksi valitsimme Yhdysvalloissa valmistetut, automaalaamokäyttöön tarkoitetut Presta-tuotteet sekä Malco Imperial VOC Compliant Paste Wax –vahan.
Kiillotuskone hiontaan
Hyvä kiillotuskone on kaiken perusta. Kiillotuskoneen on toimittava kierrosalueella 0-2500 rpm, eli esimerkiksi 600-2000 rpm on täysin riittävä. Kone tarvitsee joustoalustan ja hiontaan leikkaavan kuitu(villa)laikan, sillä villalaikat eivät tuota maalipinnalle kuumentavaa kitkaa niin paljon kuin vaahtomuoviset laikat. Kuituvillalaikkoja on olemassa paljon erilaisia, joten tarkista ennen ostoa niiden yhteensopivuus käytettävän hionta-aineen kanssa. Väärä valinta on kuin ostaisit Corvetten, asentaisit siihen 13-tuumaiset renkaat, ja sitten ihmettelisit, miksei auto toimi halutusti.
Epäkeskokone kiillotukseen/viimeistelyyn
Epäkeskokiillotuskoneen laikan liikeradan tulisi olla mieluiten 15 mm tai enemmän. Erinomainen työkalu tähän on myös Yhdysvalloissa 50-luvun alussa kehitetty kaksilaikkainen Cyclo-kiillotuskone. Vaihtoehtoisesti voit käyttää kiillotuskonetta ja pehmeää vohvelilaikkaa. Kun mustaa maalipintaa viimeistellään kiillotuskoneella, vaaditaan hieman enemmän ammattitaitoa. Edellä mainitut koneet edellyttävät laikanpuhdistustyökaluja. Muita tarpeellisia tarvikkeita ovat savihanska, maalipinnan syväpuhdistusaine, hionta-aine, kiillotusaine, liukastava pikakiilloke, suoja-aine sekä laadukkaat mikroliinat ja vahanlevityssienet.
Oikeat ainevalinnat
On hyvä tietää, että hionta- ja kiillotusaineita on eri karkeusasteita. Koskaan ei kannata käyttää liian karkeita hiontatahnoja maalipinnoille, sillä ne ohentavat vain turhaan maalikerrosta, jonka paksuus vaihtelee yleensä 70-170 nanometrin välillä. Hionta-aineen karkeus ilmoitetaan yleensä vesihiomapaperin merkinnöillä, esimerkiksi P2000.
Esimerkkitapauksessamme Prestan ammattivalikoimasta löytyy P600, P800, P1000, P1200, P1500, P2000 ja P3000 karkeusasteisia hionta-aineita hyvin laaja-alaisesti. Kuluttajapuolelle tarkoitetuissa hiontasarjoissa valikoima on hyvin paljon kapeampi. Yleisesti auton tavallisessa yleishionnassa suositellaan käytettäväksi P1500-P2000 karkeusasteisia hionta-aineita. Erityisen tärkeää on unohtaa erittäin syvät naarmut maalipinnasta. Niitä ei kannata lähteä ajamaan pois, sillä vaarana on yleensä lakan puhki kiillottaminen, mistä ei ilahdu kuin paikallinen automaalaamo.
Oikealla tekniikalla hyvä lopputulos
Yleinen harrastajapuolella ilmenevä ongelma on, että valitaan hieno hionta-aine, esimerkiksi P2000 tai vastaava, ja hiotaan auto, jonka pinnassa on hyvin syviä naarmuja. Lopputulos näyttää hyvältä, mutta kun pyyhitään pinta rasvanpoistoaineella, niin naarmut ilmestyvät kuin tyhjästä takaisin. Tämä johtuu siitä, että hionta-aineissa käytetään yleensä mineraaliöljyjä tai vastaavia aineita helpottamaan laikan liikkumista ja estämään hionta-aineiden liian nopeaa pölyyntymistä. Nämä lisäaineet jäävät syvien naarmujen pohjalle luoden mielikuvan, että nämä syvätkin naarmut olisi saatu hiottua pois.
Vaihtoehtoisesti kiillotuskonetta on liikutettu liian nopeasti, eikä laikka ole saanut pyöriä riittävän kauan naarmuuntuneella pinnalla, jotta naarmut olisivat ehtineet leikkaantua pois. Ammattimiehille nämä ovat selviä asioita, mutta kokemattomalle saattaa syntyä käsitys, että hionta-aine sisältää samoja täyteaineita, joita käytetään fiksauspuolen tahnoissa.
Kaikki alkaa pesusta
Perusteellinen pesu on kaiken A ja O, sillä jos auto on pesty huolimattomasti, ei lopputuloksestakaan tule näyttelykelpoinen. Pintaan jäänyt piki, nastapöly ja pihka ynnä muuta irtoavat kyllä laikkaan hiottaessa, mutta samalla ne piirtävät ikävää naarmua maalipinnalle. Siksi nämä epäpuhtaudet on pestävä hyvin ennen hiontaa.
Jos epäpuhtauksia on pinnalla pesusta huolimatta, niin savihanska on paras apuväline. Vain sumutus liukastavaa pikakiilloketta ja pyyhintä hanskalla, niin kaikki nämä pinttymät ovat nopeasti poissa. Muista vielä puhdistaa maalipinta kertaalleen mikroliinalla ja liukastekiillokkeella ennen hiontaa.
Hionta
Asenna kiillotuskoneeseen joustoalusta ja siihen kuitulaikka. Älä milloinkaan käytä kuitulaikkoja kuvalla alustalla. Joustoalusta myötäilee käsiteltävää pintaa turvallisesti, mitä kova alusta ei tee. Jos kiillotuskone on hiemankin vinossa kovaa alustaa käytettäessä, reuna-alueelle kohdistuva paine voi puhkaista maalipinnan. Muista siis heittää halpojen kiillotuskoneiden mukana tuleva kova alusta heit roskiin!
Aloita hionta ajoneuvon yläosista ja etene systemaattisesti alaspäin. Jaa käsiteltävät alueet osiin, esimerkiksi konepelti useaan osaan, lokasuoja, ovi ja niin edelleen. Kun teet työsi järjestelmällisesti, niin maalipinnalle ei jää käsittelemättömiä kohtia.
Varmista, että kiillotuskoneen kierrokset on säädetty minimiin. Laita koneen virtajohto olkapäällesi, ettei se hankaa auton kylkiä. Annostele hionta-ainetta noin 1 x 2 cm siivu kummallekin puolelle laikan keskustaa ja sumuta sitten laikkaan liukastekiilloketta, jotta laikka ei pyöri kuivana. Vaihtoehtoisesti voit hioa pinnan suoraan pesun jälkeen maalipinnan ollessa vielä märkä, sillä nykyaikaiset laadukkaat hionta- ja kiillotusaineet toimivat myös märillä pinnoilla, ja niiden roiskeet lähtevät helposti pois maali-, lasi- ja muovipinnoilta.
Aseta kone maalipinnalle ja käynnistä se. Liiku rauhallisin liikkein pienillä kierroksilla, jotta saat levitettuä aineen tasaisesti. Älä paina konetta. Nosta nopeutta tasaisesti noin 1500-2000 rpm asti. Liiku rauhallisesti edestakaisin liikkein, jotta hionta-aine ehtii poistaa naarmut. Siirrä laikkaa eteenpäin systemaattisesti noin puoli laikanmittaa kerrallaan, jotta koko alue tulee käsiteltyä. Älä hio pintaa täysin kuivaksi. Lopeta työskentely alueella ajamalla se vielä kerran pienillä kierroksilla. Toista käsittely kaikilla pinnoilla.
Lopuksi pyyhi pinta puhtaaksi hionta-ainejäämistä. Jos pintaan jää hionta-aineita, ne lähtevät maalipinnasta kiillotusaineella tehtävässä loppukiillotuksessa. Nämä ylimääräiset hiontahiukkaset voivat kuitenkin aiheuttaa loppukiillotuksessa pyörrejälkiä.
Kiillotus
Ota epäkeskokiillotuskone ja laita alustalle pehmeä vaahtomuovinen kiillotuslaikka. Varmista, että koneen nopeusalue on asetettu minimiin. Pyöräytä laikalle kiillotusainetta täysi kehällinen. Toista tämän jälkeen samat työvaiheet, mutta aja aina kiillotettava alue edestakaisin, ennen kuin siirrät konetta puoli laikan mittaa eteenpäin.
Suojaus
Käsittele vahanlevityssieni ja puserra siitä ylimääräinen vesi pois siten, että sieni jää kosteaksi. Kaada vahaa vahanlevityssienelle s-kirjaimen muodossa, tai sipaise sitä sienelle vahapurkissa ja levitä tasaisin pyörivin ja limittäisin liikkein koko ajoneuvon pinnalle ylhäältä aloittaen. Lisää aina vahaa tarvittaessa sieneen. Vaihtoehtoisesti voit elittää vahan maalipinnalle epäkeskokiillottimella.
Kiillota ylimääräiset kuivuneet vahajäämät mikroliinalla. Käännä liinaa usein ja ravistele välillä, sillä tukkeutunut liina ei poista jäämiä yhtä tehokkaasti. Suorita tämän jälkeen loppupuhdistus puhtaalla mikroliinalla.
Muista myös käsitellä listat ja renkaansivut kumin- ja muovinhoitoaineilla, jotta kokonaisuudesta tulee täydellinen. Vinkkinä voin sanoa, että jos haluat upean kuvan käsittelyn jälkeen, sumuta kumin- taimuovinhoitoainetta myös lokasuojien sisäpinnoille maantielian päälle, jotta likaiset pinnat eivät näkyisi valokuvissa.
Nyt vain ihailemaan omien kätten töitä, eli upeasti kiiltävää autoa. Ensimmäinen kerta koneiden kanssa on varmaan aika jännittävä kokemus, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkaa luistaa helposti. Se voi olla jopa rentouttavaa terapiaa kiireiselle ihmiselle.
Syvä kiilto saavutettu – miten se pidetään?
Maalipinta on kuin iho. Se tarvitsee hoitoa pysyäkseen kunnossa. Aivan samoin kuin syömämme ruoka vaikuttaa ihoomme, myös maalipintaa on hoidettava vahoilla ja hoitoshampoolla. Jos sitä ei tehdä, maalipinta alkaa kuivua ja lika tarttuu siihen helpommin.
Esipesu on se tärkeä pesu, jolla ehkäistään naarmuja. Esipesuaine on yleensä raakana Ph-arvoltaan 9-12.
Esipesussa ja hoitopesussa tarvike- ja kemikaalivalikoiman ei tarvitse olla suuren suuri: esipesuaine, vannepesuaine, hoitoshampoo, talvella esipesussa myös pien- tai raudanpoistoaine ja savihanska, painepesuri, esipesuaineen sumutusastia, pesuhanska tai sieni, kuivauslasta ja säämiskä.
Laimenna esipesuaine ohjeen mukaisesti ja sumuta pintaan alhaalta aloittaen. Aloita painepesu myös alhaalta ja etene ylös niin, että likavesi valuu jo pestyn alueen yli. Lopuksi siirrytään tasopinnoille, joissa pesu aloitetaan esimerkiksi konepellin vastapuolelta ja edetään systemaattisesti itseä kohti. Jos vanteisiin on piintynyt jarrupölyä, käytä vannepesuainetta. Huuhtele pinnasta pesun lopuksi pesuainejäämät aloittaen yläosista ja edeten alaspäin.
Kastele pesuhanska tai sieni ja kaada siihen hoitoshampoota. Aloita hoitopesu yläosista ja etene alas. Jos esipesu on tehty oikein ja oikeilla aineilla, ei pesusientä tai hanskaa tarvitse huuhdella. Hoitopesun lopussakin hanskan tai sienen tulisi olla puhdas.
Huuhtele lopuksi pesty pinta juoksevalla vedellä ja kuivaa ensin lastalla ja sen jälkeen säämiskällä, joko mikrokuituisella tai tavallisella.
Kun hankit oikeat pesuaineet ja opettelet tämän menetelmän, autonpesusta tulee nopeaa ja helppoa – Wash on, Wash off.