Myllytys ja maalipinta – 5 urbaanilegendaa

Päivitetty: 27. elo 2020


rupes kiillotuskone presco

Maalipinnan myllyttäminen on autoalan foorumeilla kiehtova aihe, joka jaksaa herättää vuodesta toiseen kiivasta keskustelua. Siksi ei lienekään yllättävää, että myllyttämiseen liittyen kiertää monia sitkeitä urbaanilegendoja, jotka eivät välttämättä pidä aina täysin paikkaansa.


Tässä blogissa käsittelemme viisi tällaista urbaanilegendaa, ja kerromme Rupes -kiillotuskonevalmistajan asiantuntijoiden vankkaan dataan ja kokemukseen perustuvat näkemykset.


Tutustu Rupes -kiillotuskoneisiin verkkokaupassamme, ja pyydä tarjous aluemyyjiltämme.


1. Tehokas hionta edellyttää korkeaa lämpötilaa - TARUA


Lämpötilan rooli myllytyksen tehokkaassa on paljon keskustelua herättävä teema. Olettama on, että mitä korkeampi lämpötila myllytettävällä pinnalla on, sitä tehokkaammin käsittely tasoittaa naarmuja.


Olettama lämpötilasta myllytyksen osatekijänä on virheellinen urbaanilegenda, joka perustuu virheelliseen korrelaatioon tehokkaan naarmunpoiston ja sen yhteydessä helposti nousevan lämpötilan välillä.


Tämän olettaman juuret ovat kaukana 1940-luvulla fiksausalan alkuajoilla. Tähän aikaan maalaamot poistivat karkeita hiontajälkiä paksuilta sellumaalilta rotary-koneilla. Työssä käytettiin korkeita kierrosnopeuksia, kovaa painetta ja hyvin karkeita hionta-aineita – koska muita työkaluja ei vielä oltu keksitty.


Samoja ratkaisuja käytettiin muuhun naarmunpoistoon. Ei liene yllättävää, että näillä metodeilla pinta kuumeni kovasti, ja oli helppo olettaa, että juuri korkea lämpötila teki myllyttämisestä tehokasta.


Nykyään kuitenkin ymmärretään jo paremmin, että kitka on tärkein osa naarmunpoistoa – ja lämpötilan nousu on vain kitkan sivutuote, joka ei sinällään vaikuta hionnan laatuun. Nykyään markkinoilla on huomattavat määrät tehokkaita epäkeskokiillotuskoneita ja suhteellisen hienoja laikkoja ja aineita, jotka kykenevät poistamaan naarmuja hyvin tehokkaasti – juurikaan nostamatta lämpötilaa.


Lämpö ei siis ole välttämätön osa myllytystä, eikä se ole oikeastaan edes hyödyllinen elementti. Päinvastoin, korkeilla lämpötiloilla voidaan helposti vahingoittaa pintaa pysyvästi. Etenkin tuore maalipinta on helppo pilata kokonaan jatkuvalla yli 80 C lämpötilalla laikan alla.


2. Rotary on nopein tapa poistaa naarmuja – OSITTAIN TARUA


Perinteinen suoravetoinen rotary-kiillotuskone on auton maalipinnan hoidon vanhin työkalu, joka on tuttu jo 1940-luvulta. Kautta historian se on ollut suosituin tapa maalipinnan korjaamiseen, ja sellainen löytyy edelleen useimmista fiksaamoista.


Suoravetoinen kone on säilyttänyt jalansijansa naarmunpoiston ykkösvaihtoehtona siksikin, että DA-kiillotuskoneet ovat uutta teknologiaa, eivätkä ne vielä pari vuosikymmentä sitten kyenneet kovaan naarmunpoistoon laikaan. Rotaryn ja epäkeskokiillotuskoneiden suoritustehon välillä on ollut pitkään suuri kuilu – mutta viime vuosina tekniikan kehittyessä tämä kuilu on kaventunut.


Mutta onko rotary todella se kaikkein nopein ratkaisu naarmunpoistoon? Vastaus ei ole täysin yksioikoinen.


Suoravetoisen koneen kierrosnopeudet ovat DA-konetta selkeästi korkeampia, ja etenki suurella laikalla reunoilla saavutetaan hyvinkin korkeita nopeuksia. Tämä tekee rotarysta kieltämättä tehokkaan vaihtoehdon hiontaan – mutta näillä kierrosnopeuksilla syntyy helposti myös pyörrejälkiä. Siksi on hyvin yleistä, että suoravetoisella koneella tehty naarmunpoisto edellyttää vielä viimeistelyä eri laikalla ja kiillotusaineella.


Rotary myös roiskii enemmän hionta-ainetta ja hionnassa syntyvää maalijämää ympäriinsä, edellyttäen enemmän vaivaa siivoamiseen. Laikka myös lämpenee rotarylla helpommin, etenkin reunoilta. Siksi rotarylla hiominen edellyttää yleensä herkkien pintojen teippaamista ennen käsittelyä.


Monia näistä ongelmsita voidaan välttää johonkin asti hyvällä hiontatekniikalla ja osaamisella, mutta ne ovat luonnollinen osa koneen ominaisuuksia.


Rupes viittää ulkoisen tahon tekemään tutkimukseen, jonka mukaan Rotary poistaa naarmuja jopa 22 % epäkeskokiillotuskonetta nopeammin. Mutta yllä kuvailtuje tekijöiden vuoksi suoravetoisella koneella tehty hionta edellyttää aikaavieviä esivalmisteluja, useampia työvaiheita ja työläämpää siivoamista kuin epäkeskokiillotuskoneella tehty hionta.


Tilanne on myös muuttumassa, koska epäkeskokiillotuskoneet ovat vuosi vuodelta tehokkaampia työkaluja myös naarmunpoistossa.


Lopuksi, myös autojen maalipinnat muuttuvat. Vuosi vuodelta uusien autojen maalipinnat ovat entistä ohuempia. Siksi kiillotuskonetta valitessa ei välttämättä olekaan enää tärkeintä kyky ohentaa maalia mahdollisimman nopeasti, vaan kyky hioa mahdollisimman hallitusti.


Siksi olettama rotary-koneen ylivoimaisuudesta naarmunpoistossa alkaa vähitellen olla historiaa.


3. Maalaamossa ei voi käyttää silikonia - TARUA